Betonilaskuri - laske lattiavaluun tarvittava betonimäärä

Betonilaskurilla saat nopeasti arvion siitä, kuinka monta kuutiometriä betonia lattiavaluun tarvitaan. Syötä lattian pituus, leveys ja suunniteltu valupaksuus, niin laskuri laskee betonimäärän puolestasi. Laskurin tulos auttaa hahmottamaan valun kokoa ja betonin menekkiä ennen tarjouspyyntöä. Lopullinen määrä tarkistetaan kuitenkin aina ennen betonin tilaamista, sillä pohjan epätasaisuus, kallistukset ja valun muut yksityiskohdat voivat kasvattaa todellista menekkiä.

Laske betonin määrä lattiavaluun

Betonilaskurilla saat nopeasti arvion siitä, kuinka monta kuutiometriä betonia lattiavaluun tarvitaan. Syötä laskuriin valettavan alueen pituus, leveys ja suunniteltu valupaksuus. Laskurin tulos auttaa hahmottamaan valun kokoa ennen tarjouspyyntöä. Lopullinen betonimäärä tarkistetaan kuitenkin ennen tilaamista, sillä pohjan epätasaisuus, kallistukset, kaivot ja muut valettavan alueen yksityiskohdat voivat kasvattaa todellista menekkiä.

Näin betonimäärä lasketaan

Lattiavaluun tarvittava betonimäärä saadaan kertomalla valettavan alueen pinta-ala valun paksuudella. Ensin lasketaan lattian pinta-ala pituuden ja leveyden perusteella. Sen jälkeen valupaksuus muutetaan metreiksi ja kerrotaan pinta-alalla. Kun lattian pituus on 10 metriä ja leveys 8 metriä, pinta-ala on 80 neliömetriä. Jos valun paksuus on 100 millimetriä eli 0,10 metriä, betonimäärä lasketaan näin:

80 m² × 0,10 m = 8 m³

Laskennallinen betonimäärä on siis 8 kuutiometriä. Tähän ei vielä sisälly mahdollista työvaraa pohjan epätasaisuuksille, kallistuksille tai muille menekkiä kasvattaville kohdille.

Tarvitsetko tekijän lattiavaluun? Tutustu betonilattioihin ja pyydä tarjous.

Betonilaskuri

Syötä valettavan alueen mitat ja suunniteltu valupaksuus.

m
m
mm

Laskurin tulos on arvio. Pohjan korkovaihtelut, kallistukset, kaivot ja muut valettavan alueen yksityiskohdat voivat kasvattaa todellista betonimäärää. Lopullinen määrä tarkistetaan ennen tilausta.

Kuinka paksu lattiavalun pitää olla?

Lattiavalun paksuutta ei päätetä betonilaskurin perusteella, vaan rakennesuunnitelmasta. Sama paksuus ei sovi omakotitaloon, autotalliin, halliin ja pintavaluun, koska lattiaan kohdistuvat kuormat ja rakenteet ovat erilaisia.

Maanvaraisen betonilattian paksuus

Maanvarainen betonilattia on omakotitaloissa ja muissa pienrakennuksissa yleensä noin 80–120 millimetriä paksu. Lattia tehdään tiivistetyn pohjan, eristeiden ja raudoituksen päälle. Paksuuteen vaikuttavat lattialle tulevat kuormat, pohjan rakenne ja raudoitus. Lopullinen mitta tarkistetaan aina kohteen rakennesuunnitelmasta.

Maanvarainen betonilattia omakotitalokohteessa

Pintavalun paksuus

Pintavalu tehdään esimerkiksi ontelolaatan, vanhan betonilaatan, eristeen tai lattialämmityksen päälle. Ontelolaatan päällä pintavalu on usein vähintään noin 60 millimetriä, mutta rakenne voi vaatia enemmän. Lattialämmitysputkien tai -kaapeleiden päälle pitää jäädä riittävä betonikerros. Myös kallistukset ja valmiin lattian korko vaikuttavat valun kokonaispaksuuteen.

Pintavalu ontelolaatan päälle

Omakotitalon, autotallin ja hallin lattiat

Autotallin, hallin tai konehallin lattialle ei anneta yhtä kaikille kohteille sopivaa millimetrimäärää. Autotallissa on huomioitava auton paino ja mahdollinen nostin, kun taas halleissa voi liikkua päivittäin raskaita koneita ja ajoneuvoja. Mitä suurempia kuormia lattiaan kohdistuu, sitä enemmän valun paksuuteen ja raudoitukseen on kiinnitettävä huomiota. 

Betonilaatta hallirakennuksen perustuksissa

Mitä pitää olla valmiina ennen lattiavalua?

Ennen valupäivää tarkistetaan kaikki, mikä jää betonin alle tai vaikuttaa valmiin lattian korkoon. Pohjan, eristeiden, raudoituksen, kaivojen, putkien ja lattialämmityksen pitää olla valmiina, jotta valua ei tarvitse keskeyttää tai alkaa korjata kesken työn.

Pohja oikeaan korkoon ja tiiviiksi

Pohjan pitää olla tasainen, tiivistetty ja suunnitellussa korossa ennen valua. Jos pohja painuu tai korko vaihtelee, betonin menekki ja valmiin lattian paksuus eivät enää vastaa suunnitelmaa.

Työmaa valmis betonin vastaanottamiseen

Kulkureittien pitää olla vapaina ja kalustolle tarvitaan sovittu paikka. Valettava alue suojataan tarvittaessa säältä ja kylmältä, ja työmaalla pitää olla riittävä valaistus sekä turvallinen pääsy valukohteeseen.

Eristeet ja raudoitus valmiiksi

Lattian eristeet, reunakaistat ja raudoitus tehdään suunnitelmien mukaan ennen betonin tuloa. Raudoitus tuetaan oikealle korkeudelle, jotta teräkset eivät painu valun aikana pohjaa vasten.

Kaivot, putket, sähköt ja lattialämmitys tarkistettu

Lattiakaivot, viemärit, vesiputket, suojaputket, sähkövaraukset sekä lattialämmitysputket tai -kaapelit pitää olla paikoillaan ja kunnolla kiinnitettyinä. Samalla tarkistetaan kaivojen korot, kallistukset ja valmiin lattian korko.

Pyydä tarjous lattiavalusta

Pyydä tarjous nopeasti. Kerro kohteen tiedot, niin otamme yhteyttä mahdollisimman pian.

Omakotitalorakentajalle: betonilattian kuivuminen ja käyttöönotto valun jälkeen

Omakotitalon rakentajalle valun jälkeinen aika herättää usein käytännön kysymyksiä: milloin lattialla voi kävellä, koska lattialämmitys voidaan käynnistää ja milloin betonin päälle voidaan asentaa pintamateriaali. Valun jälkeen betonipinta suojataan liian nopealta kuivumiselta. Jälkihoito auttaa betonia saavuttamaan suunnitellun lujuuden ja vähentää pinnan halkeilua.

Betonilattian kuivumiseen pitää varata aikaa

Kuivumiseen vaikuttavat laatan paksuus, betonilaatu, rakennuksen lämpötila, ilmanvaihto ja sisäilman kosteus. Rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihto pitää saada hallitusti toimintaan, mutta betonilattiaa ei kuivata hosumalla tai lämmittämällä sitä rajusti.

Milloin lattialämmityksen voi kytkeä päälle?

Lattialämmitys käynnistetään tavallisesti aikaisintaan noin 3–4 viikon kuluttua betonivalusta. Lämmitystä ei kytketä heti täydelle teholle, vaan menoveden tai termostaatin lämpötilaa nostetaan vähitellen muutaman päivän välein. Liian aikainen tai nopea lämmitys voi kuivattaa pintaa epätasaisesti ja lisätä halkeilun riskiä.

Milloin betonilattialla voi kävellä?

Kevyt kävely on tavallisissa lämpimissä sisäolosuhteissa usein mahdollista noin vuorokauden kuluttua valusta. Viileässä tai kylmässä rakennuksessa betoni kovettuu hitaammin, joten odotusaika voi olla pidempi. Rakennustarvikkeita, telineitä tai muita raskaita kuormia lattialle ei tuoda vielä siinä vaiheessa, kun se kestää ensimmäiset varovaiset askeleet.

Milloin betonilattia voidaan pinnoittaa?

Betonilattian kuivumiseen pitää omakotitalossa varata vähintään useita viikkoja ja usein muutamia kuukausia. Ennen päällystämistä betonin kosteus mitataan ja tulosta verrataan valitun pintamateriaalin vaatimuksiin. Mittauksen hoitaa käytännössä rakentaja, lattiaurakoitsija tai kosteudenmittaaja – omakotirakentajan ei tarvitse ryhtyä poraamaan laattaa markettimittari kädessä.

Milloin rakentamista voi jatkaa?

Väliseinien tekemistä ja muuta kevyttä rakentamista voidaan tavallisissa lämpimissä olosuhteissa jatkaa usein muutaman vuorokauden kuluttua valusta. Rakennustarvikkeita ei silti kannata kasata heti suuriksi pinoiksi yhdelle alueelle. Raskaammat kuormat, kuten täydet levyniput, rakennustelineet ja suuret materiaalierät, tuodaan lattialle myöhemmin.

Voiko betonilattian valaa talvella?

Betonilattia voidaan valaa myös talvella, mutta kylmä sää muuttaa työn valmistelua. Kun lämpötila laskee noin +5 asteeseen tai sen alle, betonin kovettuminen hidastuu ja valu tarvitsee talvibetonoinnin mukaiset järjestelyt.

Pohjan pitää olla sula, valettava alue suojataan kylmältä ja tuore betoni pidetään riittävän lämpimänä ensimmäisten vuorokausien ajan. Tarvittaessa käytetään lämmitettyä betonimassaa, nopeammin kovettuvaa betonilaatua, lämpöeristeitä tai työmaan lisälämmitystä. Betoni ei saa päästä jäätymään ennen kuin se on saavuttanut riittävän alkulujuuden.

Tuore betonilattia omakotitalon sisätilassa

Pyydä tarjous lattiavalusta

Kerro kohteen sijainti, lattian pinta-ala, suunniteltu valupaksuus ja laskurin antama betonimäärä. Lisää mukaan myös pohjien valmius, arvioitu valupäivä sekä tieto siitä, haluatko pelkän lattiavalun vai koko betonilattian pohjatöistä valmiiseen pintaan. Mitä tarkemmat lähtötiedot saamme, sitä nopeammin pystymme laskemaan työn sisällön ja hinnan ilman turhaa arvailua tai edestakaista kyselyä.